torstai 10. kesäkuuta 2010

Yhteenveto

Kotiin on palattu ja Venäjä taakse jätetty. Kirjoitusmotivaatio on nyt alkuinnostuksen jälkeen ollut vähän kadoksissa, joten paan tähän vain pienin muutoksin saman loppuraportin, jonka lähetin yliopistolle kevään kokemuksista. Eiköhän se summaa harjoittelun ihan riittävän hyvin:

Vietin kieliharjoittelussa Tverin valtiollisessa yliopistossa 10 viikkoa ajalla 15.3.-21.5.2010 (+ yksi lomaviikko päälle). Alla on arvioni harjoittelussa suoritetuista kursseista.

Устная речь (Suullinen taito)

Kurssi sisälsi kolme kahden tunnin kokoontumista viikoittain. Opetus oli melko erilaista kuin keskustelukurssit Suomessa. Pienryhmä- ja yhteiskeskustelujen lisäksi laadittiin paljon ”monologeja”, joiden tekeminen oli varsin työlästä ja joiden läpikäymiseen meni paljon aikaa. Monologit olivat kuitenkin erittäin opettavaisia, kunhan ne jaksoi ja ehti laatia niin hyvin että asian pystyi esittämään lukematta paperista. Joskus jaksoi, joskus ei. Lisäksi käytiin pari kertaa torilla ja kadulla opettelemassa käytännön kielitaitoa. Opetus oli erittäin laadukasta ja tämä olikin ehkä kieliharjoittelun hyödyllisin kurssi. Kurssin lopuksi pidetty suullinen tentti oli lähinnä muodollinen tilaisuus. Kurssiin kuului myös muutaman elokuvan katsominen yhdessä.

Письменная речь (Kirjallinen taito)

Kurssilla luettiin paljon ääneen kirjoitustaidon teoriaa sekä käytiin läpi käytännön esimerkkejä aiempien vuosien opiskelijoiden tekemistä virheistä. Opetusta oli joka toinen viikko yksi ja joka toinen viikko kaksi kokoontumista. Joka viikko saatiin kotitehtävä, joka oli toisinaan pieni, mutta muutaman kerran varsin laajakin. Kotitehtävä usein vielä luettiin ääneen luokan edessä. Lisäksi yhteiskunta-kurssilla kevään lopuksi laadittu referaatti toimi myös tämän kurssin lopputyönä. Tämäkin kurssi oli hyvin hyödyllinen. Etenkin esimerkkivirheiden läpikäynti oli valaisevaa, samoin tietysti oman tekstin virheiden läpikäynti (jota tosin pitäis tehdä vielä lisää kotonakin, kun vaan jaksaisi). Opetus oli vanhakantaisen oloista, hyvin erilaista kuin Suomessa, monesti pitkästyttävääkin. Tunnit olivat kuitenkin aina mukavia, koska opettaja osasi poikkeuksellisen hyvin ottaa huomioon vieraskielisten opiskelijoiden tarpeita.

Художественная литература (Kaunokirjallisuus)

Tämä oli työläs, mutta kiintoisa kurssi. Luentoja oli vain 1-2 per viikko, joten siihen nähden miten paljon asiaa kurssi sisälsi, opetusta oli varsin vähän. Tämä meni siis pääasiassa itsenäisesti työskennellen. Kirjoitin 5-sivuiset esseet Puškinista ja Ulitskajasta sekä 4-sivuiset analyysit Gogolista ja Tšehovista. Kaikki kirjoitukset olivat hyvin mielenkiintoisia laatia, mutta myös aikaavieviä. Niiden myötä alkoi tuntua siltä, että toisinaan osaan jotenkin alkeellisesti jopa ilmaista itseäni venäjäksi, eikä asiaa välttämättä tarvitse ensin kirjoittaa suomeksi ja kääntää siitä. Virheitähän tekstit kyllä olivat pullollaan. Yleensä ensimmäinen sivu meni vielä suht vähillä virheillä, mutta viimeinen oli täynnä punakynää. Analyyseissä vaadittiin hieman erilaisia asioita kuin vastaavalla aineopintojen kurssilla Suomessa. Kurssiin kuului myös suullinen tentti, joka oli suoranainen ristikuulustelu ja jossa kysyttiin osittain mielestäni varsin epäolennaisiakin asioita (mm. tarkkoja vuosilukuja). Tenttivastaukseni aiheena oli Bulgakov ja Koiran sydän. Opetus oli sinänsä laadukasta, mutta ulkomaalaisena hieman ihmetytti se, että omille tulkinnoille jätettiin hyvin vähän tilaa. Opettaja pikemminkin kaatoi päällemme ”oikeita” tulkintoja ja vastauksia sellaisenaan.

Общественная жизнь в России (Venäjän yhteiskuntaelämä)

Tällä kurssilla oli luentoja 2-3 kertaa viikossa + joka toinen perjantai ekskursio. Ekskursioilla käytiin kahdessa paikallismuseossa sekä luostarissa ja koulussa (jonne en päässyt mukaan). Luostariekskursio oli erityisen mielenkiintoinen. Tunneilla luettiin sanomalehtiartikkeleita, katsottiin uutisvideoita sekä muutaman kerran kuunneltiin luentoja erilaisista aiheista. Kotitehtävinä oli yleensä artikkeleiden lukemista. Kurssin puolivälissä oli suullinen välikoe Venäjän eläkejärjestelmästä sekä lopuksi kirjallinen päättökoe, jossa sain aiheeksi lasten aseman Venäjällä. Lopputyönä kirjoitettiin 5-sivuinen referaatti, jossa aiheenani oli Volgan sillat. Kurssi oli opettavainen ja siinä käsiteltiin monta mielenkiintoista asiaa, joskin osa käsitellyistä artikkeleista oli myös vähemmän kiinnostavia. Uutisvideoiden katsominen oli sinänsä erinomainen konsepti, mutta pätkivät nettiyhteydet ja opettajan tottumattomuus ATK-käyttäjänä sekä liian nopeasti puhuvat uutislukijat vaikeuttivat oppimista. Opetusta oli välillä vaikea seurata muualta kuin eturivistä, koska opettaja puhui kovin hiljaa. Loppua kohti tämä kuitenkin parani. Opettaja patisti meitä kovasti seuraamaan enemmän Venäjän televisiota, mutta minulle se oli hankalaa, koska kotona ei omassa huoneessa ollut TV:tä.

Opetuksen lisäksi suurin anti kielitaidon kannalta oli se, että asuin perheessä ja sain siten puhua käytännön venäjää päivittäin. Perheeni vei minua myös retkille. Kerran kävimme vanhan luostarin vieressä olleella hartauspaikalla metsässä ja toisella kertaa emäntäni tverinkarjalaisen äidin kotona ja saunassa Lihoslavlissa. Lisäksi tein omin päin, joskus yksin ja joskus muiden opiskelijoiden kanssa, retkiä muutamaan muuhunkin kaupunkiin: Kliniin, Staritsaan, Rževiin, Toržokiin sekä tietysti Moskovaan, jossa mm. seurasin voitonpäivän juhlallisuuksia. Lomaviikolla tutustuin vielä Nižni Novgorodiin, Kazaniin, Pietariin ja Viipuriin. Yliopiston järjestämistä retkistä kävin Volgan lähteillä sekä baletissa Moskovassa. Volgan lähteet oli Volga-fanille melko maaginen paikka, mutta aika paljon kyllä harmitti että reissu sisälsi 12 tuntia bussissa istumista ja vain 40 minuuttia perillä olemista. Tver ehti kevään aikana tulla melko perinpohjaisesti tutuksi, koska tein lukuisia juoksu- ja kävelylenkkejä eri puolilla kaupunkia ja sen ympäristössä. Tverin kulttuuritarjontaan tutustuin niin teatterissa, filharmoniassa kuin elokuvateatterissakin. Rinkassa mukana kotiin tuli myös lukuisia venäläisiä CD-levyjä, DVD-elokuvia ja kirjoja. Pääsiäisenä osallistuin yömessuun ja ristikulkueeseen. Viihdyin Tverissä erittäin hyvin ja haluan jatkossa tutustua muihinkin Volgan varren kaupunkeihin. Kaiken kaikkiaan kieliharjoittelumatka vahvisti suhdettani Venäjään.

2 kommenttia:

  1. Olipas mielenkiintoista luettavaa! Muistatko vielä, mikä näkökulma sulla oli niissä Gogol ja Tsehov analyyseissä?

    VastaaPoista
  2. Aika heikosti muistan... Kirjoitin Gogolin Nenästä ja Tshehovin Sairashuone numero kuudesta (joka on yksi suosikkinovellejani). Molemmat aika lailla peruskaavalla, että esitellään ensin päähenkilöt, kerrotaan sitten juoni lyhyesti ja lopussa on joitakin omia tulkintoja siitä mitä kirjailija on halunnut sanoa. Näillä irtos nelosia sisällöstä (kielestä kolmosia).

    VastaaPoista